Aleksis Kiven katu (Tampere)

Page d’aide sur l’homonymie

Pour les articles homonymes, voir Aleksis Kiven katu.

Aleksis Kiven katu
Image illustrative de l’article Aleksis Kiven katu (Tampere)
L'earue Aleksis Kiven en 2018, à gauche Commerce, à droite le kiosque de la place centrale.
Carte
Rue Aleksis Kiven katu à Tampere
Caractéristiques
De Tampere
Intersections
modifier 

La rue d'Aleksis Kivi (finnois : Aleksis Kiven katu) est une rue des quartiers de Tammerkoski et Nalkala à Tampere en Finlande[1].

Présentation

La rue longe la bordure ouest de la place centrale de Tampere et son extrémité sud s'étend jusqu'à la place Laukontori. À l'extrémité nord de la rue se trouve Satakunnankatu. D'autres rues transversales sont Puutarhakatu, Kauppakatu, Hämeenkatu et Hallituskatu [2],[3],[4],[5].

La rue d'Aleksis Kivi est l'une des rues les plus importantes de Tampere, à la fois en termes d'emplacement et de statut.

Le long de cette artère se trouvent, entre autres, les principaux bâtiments administratifs de la ville, le bâtiment de l'administration centrale et la mairie.

Dans le plan de ville actuel, la place de l'hôtel de ville est une place de marché[6] ,[7],[8].

La section de rue entre Hämeenkatu et Hallituskatu a été transformée en rue piétonne[9].

Bâtiments

Adresse Bâtiment Image Année Architecte Réf.
10–12 Tekstiilitalo 1958 Jaakko Tähtinen [10],[11]
14–16 Keskusvirastotalo 1967, 1975 Aarne Ervi [12],[13]
18 Maison de Kela 1981 Antti Tähtinen [13],[14]
20 Maison Sandberg 1882–1897 Frans Ludvig Calonius [14],[15]
22 Mairie 1890 Georg Schreck [16],[17]
24 Maison du Commerce 1899 Andersin, Jung & Bomanson [18],[19]
26 Maison de STS 1965 Kaija ja Heikki Siren [20],[15]
11 Maison Palander 1901, 1905 Birger Federley
Vihtori Heikkilä 		[21]
26b Puhelinosuuskunnan
talo 		1933 Bertel Strömmer [22],[23],[24]
13 Maison Huber 1949, 1950 Bertel Strömmer [20],[25]
15 Kauppaseuran talo 1957 Jaakko Tähtinen [26],[27]
32 Laukonlinna 1907 Birger Federley [28]

Bibliographie

  • (fi) Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet, Tampere, Tampereen museot, (ISBN 951-609-105-9)
  • (fi) Olli Helen, Jouko Seppänen, Tampere kartalla, Tampere, Tampere-Seura, (ISBN 978-952-5558-23-4)

Références

  1. ↑ Louhivaara 1999, p. 57–58
  2. ↑ (fi) « Keskustan pyörätiet ja -parkit », Tampere, Tampereen kaupunki, (consulté le )
  3. ↑ (fi) « Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 », Tampere, Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, (consulté le ), p. 60
  4. ↑ (fi) « Tampereen Keskustori: Rakennetun ympäristön historia ja nykytila », Tampere, Tampereen kaupunki & Arkkitehdit MY/, (consulté le ), p. 9
  5. ↑ (fi) « Kunkun parkin asemakaava: Kaupunkikuva- ja kulttuuriympäristöselvitys », Tampere, Tampereen kaupunki & WSP Finland, (consulté le ), p. 62
  6. ↑ (fi) Paananen, Erkki, « Tampereen Keskustorin uudistus muuttaa kahden kadun ajosuunnat », Helsingin Sanomat,‎ (lire en ligne, consulté le )
  7. ↑ (fi) Jaakola, Juha, « Parasta Tamperetta 12: Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori », Tammerkoski, no 2,‎ , p. 8–13
  8. ↑ (fi) « Tampereen ajantasa-asemakaava », sur Avoindata.fi, Tampere, Tampereen kaupunki, (consulté le )
  9. ↑ Kunkun parkin asemakaava Kaupunkikuva- ja kulttuuriympäristöselvitys, p. 22
  10. ↑ (fi) « Tekstiilitalo – uusinta Tamperetta [osoitetiedot samalla sivulla olevista mainoksista] », Tammerkoski, no 3,‎ , p. 89
  11. ↑ (fi) Helen, Olli & Seppänen, Jouko, Tampere kartalla, Tampere, Tampere-Seura, (ISBN 978-952-5558-23-4), p. 80–81
  12. ↑ (fi) Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö, vol. 2: Modernin rakennuskulttuurin kohteet, Tampere, Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, (lire en ligne), « kortti 1: kaupungin virastotalo »
  13. ↑ a et b Tampereen Keskustori Rakennetun ympäristön historia ja nykytila, p. 49
  14. ↑ a et b (fi) Hirvikallio, Seija, « Kymppikortteli, Tampere: Kulttuuriympäristöselvitys », Tampere, Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio, (consulté le ), p. 50
  15. ↑ a et b Tampereen Keskustori Rakennetun ympäristön historia ja nykytila, p. 48
  16. ↑ (fi) Ojanen, Reijo & Laakso, Arvi & Kallio, Seppo, Vanha Tampere I: 1900-luvulle tultaessa. Tampereen menneisyydestä kertova kuvateos, Tampere, Tampere-Seura, (ISBN 951-9080-27-9), p. 63
  17. ↑ (fi) « Suurlakon muistolaatta 1955 » (Tampereen muistolaatat ja muut muistomerkit), Tampere, Tampereen kaupunki, (consulté le )
  18. ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, p. 71
  19. ↑ Tampereen Keskustori Rakennetun ympäristön historia ja nykytila, p. 45
  20. ↑ a et b Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, p. 70
  21. ↑ (fi) Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, Tampere, Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, (ISBN 951-609-076-1), p. 69
  22. ↑ (fi) Helen, Olli, Sadan vuoden urakka: Tampereen talojen rakentajat 1902–2002, Tampere, Tampereen kaupungin tilakeskus, (ISBN 951-609-186-5), p. 88
  23. ↑ (fi) Tampereen osoitekalenteri 1926, Tampere, Tampereen Kirjapaino-Osakeyhtiö, coll. « Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot », (réimpr. Seitsemäs painos) (lire en ligne), p. 6
  24. ↑ (fi) Raevuori, Yrjö, Tampereen puhelinlaitoksen kolmas vuosisadan neljännes 1932–1957, Tampere, Tampereen Puhelinosuuskunta, , p. 26–27, 39
  25. ↑ (fi) Nupponen, Sakari & Kanninen, Helinä, « Tampereen parhaan ravintolan pitäjät valtasivat Killingin », Tamperelainen,‎ (lire en ligne, consulté le )
  26. ↑ (fi) Mukala, Jorma, Metso, Voima, Tuulensuu: Tampereen arkkitehtuuria, Tampere, Tampere-Seura, (ISBN 951-9080-78-3), p. 119
  27. ↑ (fi) « Tampereen Kauppaseuran yhteystiedot », Tampere, Tampereen Kauppaseura (consulté le )
  28. ↑ (fi) Wacklin, Matti, Laukonlinna, Tampere, Pro Laukonlinna -yhdistys, (ISBN 978-952-94-0941-9), p. 13–14

Liens externes